Rastilan Kartano

Karavaanikatu 4
00980, Helsinki
etsi kartalta >>

Tiedot:

Rastilan kartanon historia ulottuu 1600-luvulle, jolloin paikalla sijainneista kolmesta tilasta muodostettiin Rastilan veroratsutila eli rälssitila, joka oli vapautettu veroista ratsupalvelusta vastaan. Kartanoksi tila muuttui 1700-luvun puolivälissä. Nykyisen kartanon päärakennuksen runko rakennettiin 1800-luvun alussa.

Kartanon omistivat Suomenlinnan rakennustöissä olleet upseerit esimerkiksi 1760-luvulla skotlantilaissyntyinen Anders de Bruce ja hänen jälkeensä everstiluutnantti Mangnus Jägerholm. Myöhemminkin omistajina oli usein Suomenlinnassa palvelleita upseereita. omistajuus vaihtui usein.

Vielä 1900-luvun alussa Rastilan kartano oli vilkas karjataloutta ja maanviljelystä harjoittava maalaiskartano, jolla oli suuret Broändasta Vuosaaren keskustan kautta Ramisniemeen ulottuvat maa-alueet, paljon työntekijöitä ja neljä torppaa.

1930-luvulla alueella toimi kesäisin täyshoitola. 1900-luvun alkupuolella kartano alkoi myymään alueitaan huvilatonteiksi. Helsingin kaupunki osti vuonna 1950 kartanon maat, yhteensä 196 hehtaaria, ulkoilu- ja telttailutarkoituksiin. Vuodesta 1971 kartanon päärakennus on toiminut Rastilan leirintäalueen päärakennuksena ja lähiympäristö leirintäalueena. Nykyisin se on Helsingin ainoa leirintäalue ja yksi Suomen suosituimmista leirintäalueista

1990-luvulla kartanon alueelle valmistui asemakaava, jossa kartanon piha on varattu virkistysalueeksi ja merkitty säilytettäväksi.

Rastilan kartanon päärakennus, joka toimii nykyään ravintolana, rakennettiin 1800-luvun alussa, torni myöhemmin. Sata vuotta myöhemmin rakennus peruskorjattiin ja sen ulkoasua muutettiin hieman. Historiallinen tunnelma on käsin kosketeltava tunnelmallisissa vanhan ajan mukaisesti sisustetuissa saleissa.